BLOGIT

Hallituspartnerit Turku ry on myöntänyt Hansa Nuija -tunnustuksen varsinaissuomalaiselle pk-yritykselle, joka on hyödyntänyt hallitustyötä poikkeuksellisen vaikuttavalla tavalla. Vuoden 2026 Hansa Nuija -kilpailun voittajaksi on valittu Rovio Pet Foods Oy. Rovio Pet Foods Oy on loimaalainen lemmikkieläinruokien valmistaja, joka on kasvanut nopeasti viime vuosina. Yritys on panostanut määrätietoisesti ammattimaiseen hallitustyöhön ja kutsunut hallitukseensa riippumattomia jäseniä jo varhaisessa kehitysvaiheessa. Riippumattomat hallituksen jäsenet vauhdittivat kasvua Rovio Pet Foodsin hallituksen puheenjohtajana toimii Juha Saarinen, ja hallituksen jäseninä Sami Pauni, Pekka Yli-Piipari ja Johanna Siltala. Hallituksen kokoonpano tuo yhteen monipuolista osaamista eri toimialoilta ja on tukenut yrityksen strategista kehittämistä ja kasvua. Hansa Nuija -kilpailun tuomaristo…

Hallituspartnerit Turku ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Harri Lukander:”Hallitus on kuin orkesteri – hyvässä hallituksessa tarvitaan enemmän orkesterimuusikoita kuin solisteja.” Olen Harri Lukander, Hallituspartnerit Turku ry:n hallituksen varapuheenjohtaja. Päivätyöni on toimia Asianajotoimisto Edelle Oy:n asianajaja, jossa erikoisalaani ovat muun muassa osakeyhtiön toimielinten toiminta ja niiden päätöksentekorakenne. Hallituspartnerit Turku ry:ssä ideoin yhdistyksen jäsenille suunnattuja aamukahvitilaisuuksia yhdessä yhdistyksen jäsenen Heikki Pylkkäsen kanssa. Näissä tapahtumissa konkretisoituu se, mikä yhdistyksen toiminnassa on minulle tärkeää – kohtaamiset, keskustelu ja yhdessä oppiminen. Olen myös aktiivisesti kehittämässä Hallituspartnerit Turku ry:n hallitustoimintaa yhdessä yhdistyksen hallituskollegoiden kanssa. Pyrin olemaan aktiivinen ympäröivään yrityskenttään, ja tapaankin työni ja vapaa-ajan verkostojeni kautta monenlaisia elinkeinoelämän…

Psykologisesta turvallisuudesta puhutaan paljon tiimeissä ja johtoryhmissä. Se liitetään arjen vuorovaikutukseen, palautteeseen ja yhdessä oppimiseen. Mutta entä hallitustyöskentely? Hallitustyö ei ole arjen yhdessä tekemistä. Se on jaksottaista, jossain määrin muodollista ja usein tiukasti aikataulutettu ja strukturoitu. Hallituksen jäsenet eivät välttämättä tunne toisiaan syvällisesti, ja vuorovaikutus rajoittuu usein hallituksen jäsenien osalta kokouksiin. Silti, tai ehkä juuri siksi, psykologinen turvallisuus on hallitustyössä ratkaisevan tärkeää. Rohkeus kysyä ja kyseenalaistaa Amy Edmondson on määritellyt psykologisen turvallisuuden ilmapiiriksi, jossa yksilö uskaltaa ottaa sosiaalisia riskejä – kysyä, kyseenalaistaa, myöntää epävarmuutensa ja tuoda esiin eriäviä näkemyksiä ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta. Hallitustyöskentelyssä nämä ovat ydintä ja kriittinen tekijä…

olen Anna Malmilehto, ja toimin liiketoimintajohtajana teknologiayhtiö Futuricella vastaten julkishallinnon, terveyden ja liikenteen asiakkuuksista Nordic-tasolla. Johdan kasvua toimintaympäristöissä, joissa yhdistyvät strateginen muutos, monimutkaiset sidosryhmät ja kovat vaikuttavuus- ja tulostavoitteet. Työni ytimessä on kysymys siitä, miten teknologiaa – erityisesti digitalisaatiota ja tekoälyä – hyödynnetään kestävän kasvun, tuottavuuden ja kilpailuedun rakentamisessa. Hallituspartnerit Turku ry:n toiminnassa olen ollut mukana syksystä 2025. Kokemukseni ja näkemykseni hallitustyöhön Olen toiminut useiden vuosien ajan suurten yritysten johtoryhmissä tiiviissä yhteistyössä hallitusten kanssa. Lisäksi olen sivutoiminen yrittäjä ja mukana useiden yhdistysten hallituksissa. Tämä yhdistelmä on antanut minulle vahvan käytännön ymmärryksen hallituksen ja johdon välisestä työnjaosta, päätöksenteon dynamiikasta sekä kasvun…

Strategia ei ole vain suunnitelma – se on muutosohjelma. Jokainen uusi suunta, järjestelmä tai toimintamalli edellyttää sitä, että ihmiset organisaatiossa muuttavat omaa toimintaansa. Siksi hallituksen tehtävä ei ole vain hyväksyä strategioita, vaan myös varmistaa, että organisaatio on aidosti muutoskyvykäs. Miksi muutosjohtaminen kuuluu hallituksen agendalle? Tutkimusten mukaan jopa 70 % muutoksista epäonnistuu. Useimmiten syy ei ole strategiassa tai teknisessä toteutuksessa – vaan ihmisissä. Kun henkilöstö ei ymmärrä muutoksen syitä tai ei koe omistajuutta, muutos ei juurru arkeen. Hallitus ei johda muutosta operatiivisesti, mutta se luo edellytykset onnistumiselle ja valvoo, että organisaatiolla on riittävä osaaminen ja resurssit muutoksen johtamiseen. Muutos on aina…

Toimitusjohtajan työ on äärimmäisen mielenkiintoista, koska se sisältää operatiivisen johtamisen lisäksi vahvan strategisen elementin ja yhteistyön hallituksen kanssa. Kuten johtoryhmätyöskentelyssä, toimitusjohtajalla voi olla joskus haasteita myös hallitustyön suhteen ja onnistumiseen vaikuttaa moni seikka. Työurani varrella on tullut vastaan monenlaista ja nostan oheisessa kirjoituksessa esiin muutamia pohdintoja hallitustyöhön liittyen.   Kokemuksella on merkitystä Ensimmäinen tehtäväni uutena toimitusjohtajana oli käynnistää ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsuminen. Yhtiössä oli vaikea tilanne, osa silloisista hallituksen jäsenistä jäävejä käsiteltävän asian suhteen ja hallituksen kokouksessa ovi kävi taajaan jäsenten jäävätessä itsensä kukin vuorollaan. Myös puheenjohtaja vaihtui kokouksen aikana. Asiassa avustanut erittäin kokenut juristi esittäytyi minulle ja kysyi kohteliaasti toimitusjohtajakokemuksestani….

Vuoden 2014 Finlandia-palkinnon voittaja Jussi Valtonen kirjoittaa mainiossa romaanissaan ”He eivät tiedä mitä tekevät” mm. näin: ”Pelkäsivätkö nämä ihmiset todella toisiaan näin paljon? Että tekivät kaiken mieluummin huonosti yksin kuin hyvin yhdessä? Eikö kannattaisi kertoa toisille ideoistaan, jotta niistä voitaisiin yhdessä saada parempia? Jos Piilaaksossa oli järkevää liittoutua, eikö sitten pienessä nurkkauksessa keskellä metsää, muun maailman ulkopuolella? Mutta suomalaiset ilmeisesti halusivat tehdä kaiken omalla tavallaan, yksin, ilman apua, vanhojen kavereiden kesken, niin kuin aina ennenkin.” Teos on fiktiota ja Valtonen kirjoittaa päähenkilön suulla tiedemaailmasta, mutta piikki osuu hyvin myös suomalaiseen liike-elämään. Suomalaiset eivät taida olla yhteistyökansaa? Onko meillä yhteistyökyvytön kansanluonne?…