Kuka olen? Olen Kaisa Immonen, turkulainen kauppatieteiden maisteri. Hallituspartnerit Turku ry:n toiminnassa olen ollut mukana tammikuusta 2025 lähtien. Tällä hetkellä työskentelen Oy NIT Naval Interior Team Ltd:n talousjohtajana. Yritys tarjoaa räätälöityjä avaimet käteen -periaatteella toimivia laivanrakennuspalveluita asiakkaille, kuten telakoille ja varustamoille, ympäri maailmaa. Minulla on yli parin kymmenen vuoden kokemus talouden johtamisesta kansainvälisissä yrityksissä isoista korporaatioista pk-yrityksiin. Kokemus ja näkemys hallitustyöhön Hallituksen jäsenenä minulle on kertynyt kokemusta kahdesta yrityksestä. Lisäksi olen toiminut kahden yrityksen hallituksen sihteerinä. Kokemusta on myös kiinteistöyhtiön hallituksesta sekä taloyhtiön hallituksen puheenjohtajuudesta. Olen työskennellyt yrityksissä, jotka ovat kasvaneet ja menestyneet, kohdanneet haasteita sekä kansainvälistyneet ja saaneet mukaan…
Toimitusjohtaja Jukka Huusko, Gidon Infra Oy Kun Gidon Infra Oy:n hallituksesta vapautui kaksi paikkaa, yrityksen pääomistaja, toimitusjohtaja Jukka Huusko tiesi, että hallitukseen kaivattaisiin uusia näkemyksiä ja vahvaa kokemusta. “Hallituspartnerit Turku ry:n avulla löysimme juuri oikean henkilön, joka toi hallitustyöskentelyymme kaipaamaamme dynaamista otetta ja konkretiaa”, Huusko kertoo. Gidon Infra Oy, itsenäinen ja riippumaton suunnittelutoimisto kaivamattoman tekniikan alueella, kaipasi uutta kokemusta hallitukseensa ja päätti kääntyä Hallituspartnerit Turku ry:n puoleen uuden hallituksen jäsenen rekrytoimiseksi. Rekrytointiprosessi vaihe vaiheelta Yritys oli kuullut Hallituspartnereista ja päätti tutustua tarkemmin palveluihin. Vaikka Gidon Infra Oy oli yhteydessä muihinkin vastaavaa palvelua tarjoaviin tahoihin, Hallituspartnerit Turku ry:n hallitusjäsen -välityspalvelu vakuutti…
Toimitusjohtajan työ on äärimmäisen mielenkiintoista, koska se sisältää operatiivisen johtamisen lisäksi vahvan strategisen elementin ja yhteistyön hallituksen kanssa. Kuten johtoryhmätyöskentelyssä, toimitusjohtajalla voi olla joskus haasteita myös hallitustyön suhteen ja onnistumiseen vaikuttaa moni seikka. Työurani varrella on tullut vastaan monenlaista ja nostan oheisessa kirjoituksessa esiin muutamia pohdintoja hallitustyöhön liittyen. Kokemuksella on merkitystä Ensimmäinen tehtäväni uutena toimitusjohtajana oli käynnistää ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsuminen. Yhtiössä oli vaikea tilanne, osa silloisista hallituksen jäsenistä jäävejä käsiteltävän asian suhteen ja hallituksen kokouksessa ovi kävi taajaan jäsenten jäävätessä itsensä kukin vuorollaan. Myös puheenjohtaja vaihtui kokouksen aikana. Asiassa avustanut erittäin kokenut juristi esittäytyi minulle ja kysyi kohteliaasti toimitusjohtajakokemuksestani….
Vuoden 2014 Finlandia-palkinnon voittaja Jussi Valtonen kirjoittaa mainiossa romaanissaan ”He eivät tiedä mitä tekevät” mm. näin: ”Pelkäsivätkö nämä ihmiset todella toisiaan näin paljon? Että tekivät kaiken mieluummin huonosti yksin kuin hyvin yhdessä? Eikö kannattaisi kertoa toisille ideoistaan, jotta niistä voitaisiin yhdessä saada parempia? Jos Piilaaksossa oli järkevää liittoutua, eikö sitten pienessä nurkkauksessa keskellä metsää, muun maailman ulkopuolella? Mutta suomalaiset ilmeisesti halusivat tehdä kaiken omalla tavallaan, yksin, ilman apua, vanhojen kavereiden kesken, niin kuin aina ennenkin.” Teos on fiktiota ja Valtonen kirjoittaa päähenkilön suulla tiedemaailmasta, mutta piikki osuu hyvin myös suomalaiseen liike-elämään. Suomalaiset eivät taida olla yhteistyökansaa? Onko meillä yhteistyökyvytön kansanluonne?…
Sissi Silván, Turun Partneripäivienseminaaripäivän luotsi Voiko hallitus ottaa vastuuta monimuotoisuudesta laajemmin kuin oman kokoonpanonsa osalta? Voiko esimerkkijohtaminen olla tietoinen voimavara, tässäkin? Yhtä wiisasten kiveä harvoin löytyy – edes monimuotoisuus ei sinällään ole mikään autuaaksi tekevä ihmelääke. Niin hallituksessa kuin johtoryhmässä, ja koko organisaatiossa monimuotoisuuden tulee olla relevanttia juuri tälle yritykselle ja sen nykytilanteelle, toimialan näköpiirissä oleville haasteille ja mahdollisuuksille – mutta ennen kaikkea yrityksen ylihuomiselle ja strategisille tavoitteille. Monimuotoisuus ei välttämättä liity lainkaan henkilöiden ikään, ihonväriin tai sukupuoleen. Olennaista on sellainen kokemus, näkemyksellisyys ja vaikkapa kontaktiverkostot, jotka tuovat lisäarvoa ja mahdollistavat yrityksen keskeisten tavoitteiden saavuttamisen mahdollisimman tehokkaasti. Myynnin edistäminen sekä…
Muutosten tuulet sosiaali- ja terveysalan pk-yrityksissä – kuinka navigoida julkisen talouden paineissa? Sosiaali- ja terveysalan pk-yritykset ovat jälleen uudistusten keskellä. Hyvinvointialueiden perustaminen on jo ehtinyt muuttaa alan pelikenttää merkittävästi, ja nyt hallituksen kaavailemat julkisen talouden sopeutustoimet, kuten kotitalousvähennyksen heikennys, lisäävät omat haasteensa. Mutta miten pk-yritykset voivat sopeutua näihin muutoksiin ja turvata kestävän kasvunsa? Kotitalousvähennyksen leikkaukset – uhka vai mahdollisuus? Kotitalousvähennyksen suunnitellut heikennykset ovat erityisen merkittäviä kotihoito- ja kotipalvelualalle. Tämä tuki on pitkään ollut ratkaiseva tekijä, joka on tehnyt yksityisten palveluiden hankkimisesta mahdollista monille perheille ja iäkkäille asiakkaille. Sen leikkaaminen voi vähentää palveluiden kysyntä, erityisesti niiden keskuudessa, joille palvelut ovat jo…