Strategia ei ole vain suunnitelma – se on muutosohjelma. Jokainen uusi suunta, järjestelmä tai toimintamalli edellyttää sitä, että ihmiset organisaatiossa muuttavat omaa toimintaansa. Siksi hallituksen tehtävä ei ole vain hyväksyä strategioita, vaan myös varmistaa, että organisaatio on aidosti muutoskyvykäs.
Miksi muutosjohtaminen kuuluu hallituksen agendalle?
Tutkimusten mukaan jopa 70 % muutoksista epäonnistuu. Useimmiten syy ei ole strategiassa tai teknisessä toteutuksessa – vaan ihmisissä. Kun henkilöstö ei ymmärrä muutoksen syitä tai ei koe omistajuutta, muutos ei juurru arkeen. Hallitus ei johda muutosta operatiivisesti, mutta se luo edellytykset onnistumiselle ja valvoo, että organisaatiolla on riittävä osaaminen ja resurssit muutoksen johtamiseen.
Muutos on aina inhimillinen prosessi
Organisaatiot eivät muutu – ihmiset muuttuvat. Prosci®-tutkimusten mukaan muutoshankkeen onnistuminen on suoraan riippuvainen siitä, kuinka hyvin inhimillinen puoli johdetaan. Tässä auttaa ADKAR-malli, joka jäsentää yksilötason muutosta viiden vaiheen kautta:
- Awareness – ymmärrys muutoksen tarpeesta
- Desire – halu osallistua ja tukea muutosta
- Knowledge – tieto siitä, miten muutos toteutetaan
- Ability – kyky tehdä muutos käytännössä
- Reinforcement – muutoksen vakiinnuttaminen osaksi arkea
Kun jokainen työntekijä siirtyy näiden vaiheiden läpi, organisaatio muuttuu. Ilman tätä yksilötason muutosta strategia jää paperille.
Hallituksen neljä roolia muutoskyvykkyyden rakentamisessa
- Strateginen linjaus – Näkeekö hallitus muutoskyvykkyyden kilpailuetuna?
- Johdon tukeminen – Onko toimitusjohtajalla ja johtoryhmällä riittävä osaaminen muutoksen johtamiseen?
- Muutosjohtamisen arviointi – Onko jokaisessa strategisessa hankkeessa suunnitelma inhimilliselle muutokselle?
- Kulttuurin kehittäminen – Tuetaanko oppimista, palautetta ja yhteistä muutoskieltä?
Aktiivinen hallitus voi nostaa strategioiden toteutumisen todennäköisyyttä jopa 60 %. Kyse ei ole lisäkokouksista tai uusista raporttipinoista – vaan näkökulman muutoksesta.
Lopuksi: koska vain teot ratkaisevat
Muutoskyvykkyys ei synny sattumalta. Se syntyy siitä, että hallitus kysyy oikeita kysymyksiä:
- Milloin viimeksi arvioimme organisaatiomme muutoskyvykkyyttä?
- Miten tuemme johtoa ja henkilöstöä muutoksessa?
- Onko muutosjohtaminen osa strategista ajatteluamme?
Hallitus, joka ymmärtää muutoksen inhimillisen puolen, rakentaa organisaation, joka pystyy uusiutumaan – kerta toisensa jälkeen.
Miikka Uurto
Muutoskonsultti, Prosci® Change Practitioner
Eezy Flow
miikka.uurto@eezy.fi | 050 527 1868
LinkedIn: Muutosjohtaminen Suomi -yhteisö