Toimitusjohtajan työ on äärimmäisen mielenkiintoista, koska se sisältää operatiivisen johtamisen lisäksi vahvan strategisen elementin ja yhteistyön hallituksen kanssa. Kuten johtoryhmätyöskentelyssä, toimitusjohtajalla voi olla joskus haasteita myös hallitustyön suhteen ja onnistumiseen vaikuttaa moni seikka. Työurani varrella on tullut vastaan monenlaista ja nostan oheisessa kirjoituksessa esiin muutamia pohdintoja hallitustyöhön liittyen. Kokemuksella on merkitystä Ensimmäinen tehtäväni uutena toimitusjohtajana oli käynnistää ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsuminen. Yhtiössä oli vaikea tilanne, osa silloisista hallituksen jäsenistä jäävejä käsiteltävän asian suhteen ja hallituksen kokouksessa ovi kävi taajaan jäsenten jäävätessä itsensä kukin vuorollaan. Myös puheenjohtaja vaihtui kokouksen aikana. Asiassa avustanut erittäin kokenut juristi esittäytyi minulle ja kysyi kohteliaasti toimitusjohtajakokemuksestani….
Vuoden 2014 Finlandia-palkinnon voittaja Jussi Valtonen kirjoittaa mainiossa romaanissaan ”He eivät tiedä mitä tekevät” mm. näin: ”Pelkäsivätkö nämä ihmiset todella toisiaan näin paljon? Että tekivät kaiken mieluummin huonosti yksin kuin hyvin yhdessä? Eikö kannattaisi kertoa toisille ideoistaan, jotta niistä voitaisiin yhdessä saada parempia? Jos Piilaaksossa oli järkevää liittoutua, eikö sitten pienessä nurkkauksessa keskellä metsää, muun maailman ulkopuolella? Mutta suomalaiset ilmeisesti halusivat tehdä kaiken omalla tavallaan, yksin, ilman apua, vanhojen kavereiden kesken, niin kuin aina ennenkin.” Teos on fiktiota ja Valtonen kirjoittaa päähenkilön suulla tiedemaailmasta, mutta piikki osuu hyvin myös suomalaiseen liike-elämään. Suomalaiset eivät taida olla yhteistyökansaa? Onko meillä yhteistyökyvytön kansanluonne?…
Sissi Silván, Turun Partneripäivienseminaaripäivän luotsi Voiko hallitus ottaa vastuuta monimuotoisuudesta laajemmin kuin oman kokoonpanonsa osalta? Voiko esimerkkijohtaminen olla tietoinen voimavara, tässäkin? Yhtä wiisasten kiveä harvoin löytyy – edes monimuotoisuus ei sinällään ole mikään autuaaksi tekevä ihmelääke. Niin hallituksessa kuin johtoryhmässä, ja koko organisaatiossa monimuotoisuuden tulee olla relevanttia juuri tälle yritykselle ja sen nykytilanteelle, toimialan näköpiirissä oleville haasteille ja mahdollisuuksille – mutta ennen kaikkea yrityksen ylihuomiselle ja strategisille tavoitteille. Monimuotoisuus ei välttämättä liity lainkaan henkilöiden ikään, ihonväriin tai sukupuoleen. Olennaista on sellainen kokemus, näkemyksellisyys ja vaikkapa kontaktiverkostot, jotka tuovat lisäarvoa ja mahdollistavat yrityksen keskeisten tavoitteiden saavuttamisen mahdollisimman tehokkaasti. Myynnin edistäminen sekä…
Muutosten tuulet sosiaali- ja terveysalan pk-yrityksissä – kuinka navigoida julkisen talouden paineissa? Sosiaali- ja terveysalan pk-yritykset ovat jälleen uudistusten keskellä. Hyvinvointialueiden perustaminen on jo ehtinyt muuttaa alan pelikenttää merkittävästi, ja nyt hallituksen kaavailemat julkisen talouden sopeutustoimet, kuten kotitalousvähennyksen heikennys, lisäävät omat haasteensa. Mutta miten pk-yritykset voivat sopeutua näihin muutoksiin ja turvata kestävän kasvunsa? Kotitalousvähennyksen leikkaukset – uhka vai mahdollisuus? Kotitalousvähennyksen suunnitellut heikennykset ovat erityisen merkittäviä kotihoito- ja kotipalvelualalle. Tämä tuki on pitkään ollut ratkaiseva tekijä, joka on tehnyt yksityisten palveluiden hankkimisesta mahdollista monille perheille ja iäkkäille asiakkaille. Sen leikkaaminen voi vähentää palveluiden kysyntä, erityisesti niiden keskuudessa, joille palvelut ovat jo…
Miksi juuri meidän yrityksemme on asiakkaan mielessä ratkaisua tai tuotetta etsittäessä? Mikä tekee meistä kilpailijoitamme menestyneemmän? Vastaus vaatii yrityksessä paljon yhteistä pohdintaa, kun onnistumisen ytimessä ovat menestystekijät – ne ominaisuudet ja vahvuudet, jotka erottavat yrityksen muista ja luovat kilpailuetua. Hallituksella ja sen jäsenillä on monia lakisääteisiä tehtäviä, mutta ajattelen, että jäsenillä on tärkeä tehtävä varmistaa, että menestystekijät ymmärretään ja niiden tukemiseksi tehdään myös hallituksen toimesta kaikki mahdollinen. Mutta onkohan hallituksen jäsenillä yhteinen näkemys siitä, mitä nämä tekijät ovat? Olisi ensiarvoista varmistaa, että niin on. Mikä menestystekijä? Menestystekijät voivat olla jotain aivan konkreettista, kuten teknologinen innovaatio, tai jotain abstraktimpaa, kuten brändin…
Uuden normaalin voittajat ja häviäjät ratkaistaan kyvyssä reagoida nopeasti ja mukauttaa toimintaa uuden toimintaympäristön ehtoihin. Murros tuo epävarmuuksia, mutta myös mahdollisuuksia viedä yritystä uudelle tasolle. Teksti on julkaistu lokakuussa 2021 valtakunnallisen verkoston blogisarjassa. Liiketoiminnan ympäristön muutoksen suuruus ja vauhti ovat nyt historiallisia. Jo ennen koronapandemiaa oli murros alkanut, ja tunnistettujen trendien ja jo parhaillaan vaikuttavien muutoksen ajurien luettelot hengästyttäviä: globaalit toimintaketjut, digitalisaatio, avoimuus ja vastuullisuuden osoittaminen, ESG, ilmastonmuutos, kaupungistuminen, diversiteetti ja geopolitiikan uudet asetelmat. Kun tähän jatkoksi saatiin vielä uusina ajureina pandemia, kiihdytetty digiloikka, pysäyttävän ilmastoraportin vaatima vihersiirtymä ja uusi hybridi työskentelykulttuuri (etätyö), ollaan ennen kokemattomassa tilanteessa. Kaikki tämä on…
Teksti on julkaistu syksyllä 2018 valtakunnallisen verkoston blogisarjassa. Sana digitalisaatio on tulvinut verkko- ja tärykalvoillemme jo useamman vuoden ajan siinä määrin, että pelkkä sanan kuuleminen aiheuttaa monessa meistä ähkynsekaista epätoivoa. Tämä digitalisaatio-myllytyksen tsunami on aiheuttanut monessa yritysjohtajassa, myös meissä hallituksen jäsenissä, jo tiettyä turhautumista: no mikä siinä on nyt sitten niin ihmeellistä, eikö kaikki ole jo ihan riittävän digitaalista? Digitalisaation tutkijana tähän täytyy vastata kyllä ja ei. Moni asia on jo digitalisoitunut, ja monenlaiset digitalisaation ajamat liiketoimintamurrokset ovat jo näkyvissä. Harva itsensä tosissaan ottava yritys on jättänyt automatisoimatta prosessejaan digitaalisten työkalujen avulla. Tunnemme kaikki alustatalouden uranuurtajat ainakin nimeltä: Apple, Alphabet,…