Teksti on julkaistu syksyllä 2018 valtakunnallisen verkoston blogisarjassa.
Sana digitalisaatio on tulvinut verkko- ja tärykalvoillemme jo useamman vuoden ajan siinä määrin, että pelkkä sanan kuuleminen aiheuttaa monessa meistä ähkynsekaista epätoivoa. Tämä digitalisaatio-myllytyksen tsunami on aiheuttanut monessa yritysjohtajassa, myös meissä hallituksen jäsenissä, jo tiettyä turhautumista: no mikä siinä on nyt sitten niin ihmeellistä, eikö kaikki ole jo ihan riittävän digitaalista?
Digitalisaation tutkijana tähän täytyy vastata kyllä ja ei. Moni asia on jo digitalisoitunut, ja monenlaiset digitalisaation ajamat liiketoimintamurrokset ovat jo näkyvissä. Harva itsensä tosissaan ottava yritys on jättänyt automatisoimatta prosessejaan digitaalisten työkalujen avulla. Tunnemme kaikki alustatalouden uranuurtajat ainakin nimeltä: Apple, Alphabet, Über, Amazon, AirBnB, Facebook muutamia tunnetuimpia mainitakseni, ja taitaapa meistä useimmilla olla jo jonkinlainen oman yrityksen mobiilisovelluskin – ellei nyt käytössä, niin ainakin kännykässä.
Väitän silti, että nämä jo kokemamme muutokset ovat vasta alkusoiton lopputahteja. Itse olen havainnollistanut digitalisaatiota käyttämällä puuta metaforana: puussa on oksilla kasvavia lehtiä, runko ja juuret. Tutuimpia meille ovat lehdet, eli esimerkiksi nuo yllämainitut alustatalousyritykset, ja muut jo arjessamme vastaan tulevat ilmiöt, kuten Big Data ja algoritmit, teollinen internet tai kyberturvallisuus. Olennaista meille yritysten strategian kanssa tekemisissä oleville olisi kuitenkin nähdä ja ymmärtää myös puun runko ja juuret. Katsomalla lehtiä näemme vain mitä on jo tapahtunut, kun taas ymmärtämällä mistä nämä lehdet ovat kasvaneet, voimme katsoa tulevaisuuteen.
Digitalisaatiopuulla on kolme pääjuurta: datafikaatio, digitointi ja konnektiviteetti. Datafikaatio tarkoittaa, että niin fyysiset objektit, kuten jääkaappi, sydämen syke, teollisuusrobotti tai aivosähkökäyrä, kuin aikaisemmin vain päämme sisällä olleet psyykkiset objektit (mielipiteemme, tykkäämisemme, majoitustarpeemme) pystytään muuttamaan konein käsiteltävissä olevaksi dataksi. Digitointi tarkoittaa sitä, että tämä luonteeltaan erilaisista lähteistä oleva data tehdään yhdenmukaiseksi, ykkösiksi ja nolliksi. Teoriassa siis mitä tahansa digitaalista dataa voidaan käsitellä millä tahansa digitaalisella teknologialla, vaikkakin kuten kuka tahansa koskaan ICT-hankkeissa mukana ollut tietää, käytännössä tämä ei vielä ihan onnistu. Konnektiviteetti puolestaan tarkoittaa, että kiitos verkko- ja kommunikaatioteknologian, kaikki tämä data voidaan yhdistää toisiinsa yli ajan ja tilan.
Nämä juuret yhdistyvät digitalisaatiopuun rungossa tavalla, josta toistaiseksi on syntynyt jo tunnistamiamme lehtiä. Esimerkiksi alustatalous tarkoittaa, että alustan tarjoaja on pystynyt luomaan sellaisen teknologisen konvergenssin, minkä sisällä eri lähteistä tuleva digitaalinen data yhdistyy tavalla, joka hyödyntää sekä palveluntarjoajia että -kuluttajia: AirBnB on muuttanut digitaaliseksi dataksi ja yhdistänyt niin tyhjillään olevat asunnot kuin majoitustarpeenkin.
Olennaista meille digitalisaatioähkyä poteville yritysten strategiatyötä tekeville on kuitenkin ymmärtää se, että nämä kolme digitalisaation juurta voivat yhdistyä vielä varsin monella tavalla – tunnemme puun runkoa vasta vähän. Jo nyt tietokoneet osaavat lukea ajatuksia, kertoa henkilön seksuaalisuuden valokuvista, ja tunnistaa veren alkoholipitoisuuden ohi ajavan auton kuljettajasta. Kun siis kaikki on dataa, jota voidaan käsitellä millä tahansa digitaalisella teknologialla mistä ja missä tahansa, muuttuvat vääjäämättä monet liiketoimintaa viime vuosisatoina ohjanneet lainalaisuudet. Alkusoitto on lopussa, mutta emme ole vielä kuulleet itse oopperasta montakaan säveltä. Hyvinä hallituksen jäseninä meidän on pysyttävä hereillä varsinaista näytöstä varten, vaikka alkusoiton aikana olisikin jo alkanut nukuttaa.
Milla Wirén
puheenjohtaja, Hallituspartnerit Turku ry
KTT, HHJ, EMBA, MMus